Vuoden 2018 ensimmäinen Teosofi-lehti on ilmestynyt

22/02/2018 15:11
Teosofi ilmestyy nykyään neljä kertaa vuodessa. Lue lisää uusimmasta lehdestä tästä.
Teosofi 1/2018
Teosofi-lehden ykkösnumero vuodelle 2018 sisällöstä muutamia otteita.
Annikki Arposen haastattelu
K: Olet suomentanut Daodejingin. Miten näet esim. Ervastin, Koskikallion ja Nie¬misen käännökset suhteessa omaan käännökseesi?
V: Teksti on hermeettistä. Yritin pitää tekstin mahdollisimman neutraalina, enkä lisännyt omakohtaisia arvostuksia joukkoon.
K: Olet myös taijin taitaja. Mitä sanoisit nuorille taiji-liikesarjoihin liittyvänä?
V: Taiji ei ole lapsille. Liikesarjat tekevät hyvää sisäisille ristiriidoille. Taijissa ote¬taan “vauhti” pois.
* * * * *
Sampsa Kuukasjärven käännös/kooste
Dora van Gelder Kunzin elämästä
Dora van Gelder Kunz (1904–99) eli värikkään elämän. Hän syntyi hollantlaiseen van Gelderin teosofiseen perheeseen Hollannin siirtomaassa Jaavalla. Isä Karel oli sokeriplantaasin omistaja. Perheen elämä palvelijoineen oli yläluokkaista, mutta lapset kasvatettiin ymmärtämään eri kulttuureja ja ihmisten välistä veljeyttä. Äiti Melanie opetti lapsille mietiskelyä, järjesti kotona Teosofisen Seuran kokouksia ja luentoja ja yövytti luennoijia.
Omien sanojensa mukaan Dora oli selvänäköinen jo lapsesta lähtien ja aisti muun muassa luonnonhenkiä ja auroja. Hän puhui havainnoistaan avoimesti eikä niille naurettu. Vain 12-vuotiaana hänet lähetettiin Sydneyyn tunnetun teosofin C.W. Leadbeaterin koulutukseen.
* * * * *
Ritva Lappi
Pietarin kansainvälisestä teosofisesta kongressista 17.-19.11.2017
Meidän Suomen tervehdyksen Mirva Jaatiselta esitin oman pienen esittelyni yhteydessä. Pietarin Teosofisen Seuran jäsenet olivat puurtaneet kolme vuotta tämän kongressin eteen. Luentojen sekä esitysten anti oli monipuolista ja sekä hyvin antaumuksella tehtyä. Salainen oppi ja HPB oli nostettu erityiseen arvoonsa.
Kongressi alkoi tervehdyksillä ja uusien jäsenten jäsenkirjojen jakamisella. Arvokkuutta ja kunnioitusta henkäili sali. Sitten kutsuttiin paikalle henkilö, jota talutettiin kahta puolta. Arvokas vanha herra astui esiin. Hän oli tri Andrei Vladimirovits Gnezdilov. Hänen isoäitinsä oli aikoinaan Ukrainassa aloittanut antamaan teosofisia opetuksia. Sitten hänen äitinsä, kuvanveistäjä jatkoi samaa polkua Pietarissa. Äiti oli suuri Eestin ystävä ja oli sieltä löytänyt taiteilija ystäviä ns. taiteiden hopea-ajan aikana.
* * * * *
Barend Voorham
Esoteerinen islam
( käännös Jaakko Kari-Koskinen ja Annikki Arponen)
Vapaaehtoinen alistuminen
Jokaisen uskonnon ydinaate on ykseys. Uskonnon harjoittaminenhan merkitsee itsensä yhdistämistä jumaluuteen ja ihmisveljiin, sillä jumaluus on ihmistajunnankin yhdistävä puoli. Ykseyden aate ei kuulu yksinomaan islamiin. Päinvastoin, sehän on kaikkien uskontojen ytimenä. Juuri siksi Koraani viittaakin toistuvasti muihin “Kirjan ihmisiin” sekä toisiin samaa sanomaa saarnanneisiin profeettoihin. Tosiasiallisesti sana islam syntyi arabian sanasta sim monien sanojen kantasanana merkiten yhtenäisyyttä sekä rauhaa. Useimmat tieteilijät kääntävät islamin olevan vapaaehtoista alistumista Jumalalle. Muslimi on itsensä alistanut, toisin sanoen ykseyden tietoisuudessa elävä henkilö.
Islamia ei pitäisi tarkastella Muhammadin aloittamana uskontona. Se on enemmänkin haara uskonnollisen viisauden ja myötätunnon laajassa virrassa, joka on soljunut kaikkien kulttuurien ja aikakausien läpi.
* * * * *
Tiimalasi
Jaakko Kari-Koskinen
Maltillisuus, suvaitsevuus ja moniarvoisuus vienevät lähemmäs totuutta kuin harraskaan oikeaoppisuus ja fanaattisuus, jotka todellisuudessa perimmältään ovatkin vain sokeuden ja älyn laiskuuden verukkeita!
Kiintoisia ovat toki teoriat edistyneistä: violetti-, kristalli- tai sateen¬kaarilapsista, joiden tunnusmerkkejä Gaian (maan) pelastajina koetaan paljolti kuvata. Silti näissä selostuksista kaipaa vielä laajempaa kokonaiskuvaa. Eivät kehittyneet sielut äkkiä putoa pilvistä vailla menneisyyttä ja pitkää kehitystietä. Syyn ja vaikutuksen lakia eli karmaa laajemmin tuntematta koko kehityskuva jää pirstaleiseksi. Eli jotkut henki-ilmoituksiin perustuvat näkemykset eivät ole tiedettä, eivät taidetta, vaan löysiä mutu-mielipiteitä. Ja usein henkiset kaavatkin ovat pelkkiä leimakirveitä (eli Ouspenskyn puskureita) tuoreen suhtautumisen torjumiseksi.
Muuta mielenkiintoista on Geshe Pema Dorjeen kertomus lapsuutensa vaiheista ja muutosta Intiaan. Kolmiosaisen artikkelin ensimmäinen osa.
George Harrison on kiinnostava muusikko, henkisessä mielessä. Kaksiosaisen artikkelin ensimmäinen osa.
Tilaa Teosofi:
Teosofinen Seura ry • Vironkatu 7 C 2 • 00170 Helsinki, Finland • +358 (0)9 135 6205 • • teosofinenseura.fi
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:Rohkea RuusuMobiiliversioNormaaliversioWebmasterKirjaudu sisään© 2014 - 2018 Teosofinen seura ry