Kuuntele elämän laulua

Vanhassa elämänmallissa Intiassa ihmisen elinaika jaettiin neljään 21 vuoden jaksoon. Muinaisessa järjestelmässä ihminen käytti ensimmäiset 21 vuotta käyttövälineittensä eli fyysisen, tunne- ja ajatusruumiinsa hallinnan saavuttamiseen ja yhteiskunnassa vaadittavan koulutuksen hankkimiseen. Seuraavat 21 kuluivat hoitaen maallisia velvollisuuksia ammatissa ja perheessä. Sen jälkeen keski-iässä seurasi mahdollisuuksien mukaan luopuminen aiemmista maallisista toimista, yrityksen, talon ja omaisuuden jättäminen jälkikasvun käsiin ja vetäytyminen puolison kanssa erilliseen pieneen asumukseen, jossa omistauduttiin seuraavat 21 vuotta lepoon ja henkiseen kanssakäymiseen sekä meditaatioon. Grihasta eli taloudenhoitokauden
päättyminen ihmisen maallisessa olemassaolossa merkitsi henkisen elämän käännekohtaa, jota pidettiin fyysistä syntymää tai kuolemaa tärkeämpänä. Sen jälkeen seurasi neljäs 21 vuoden vaihe, joka saattoi merkitä täydellistä eristäytymistä yhteisön elämästä ja kontemplaatiota luonnon helmaan vetäytyneenä, mikäli henkilö näin halusi.
Vanhassa elämänmallissa Intiassa ihmisen elinaika jaettiin neljään 21 vuoden jaksoon. Muinaisessa järjestelmässä ihminen käytti ensimmäiset 21 vuotta käyttövälineittensä eli fyysisen, tunne- ja ajatusruumiinsa hallinnan saavuttamiseen ja yhteiskunnassa vaadittavan koulutuksen hankkimiseen. Seuraavat 21 kuluivat hoitaen maallisia velvollisuuksia ammatissa ja perheessä. Sen jälkeen keski-iässä seurasi mahdollisuuksien mukaan luopuminen aiemmista maallisista toimista, yrityksen, talon ja omaisuuden jättäminen jälkikasvun käsiin ja vetäytyminen puolison kanssa erilliseen pieneen asumukseen, jossa omistauduttiin seuraavat 21 vuotta lepoon ja henkiseen kanssakäymiseen sekä meditaatioon. Grihasta eli taloudenhoitokauden
päättyminen ihmisen maallisessa olemassaolossa merkitsi henkisen elämän käännekohtaa, jota pidettiin fyysistä syntymää tai kuolemaa tärkeämpänä. Sen jälkeen seurasi neljäs 21 vuoden vaihe, joka saattoi merkitä täydellistä eristäytymistä yhteisön elämästä ja kontemplaatiota luonnon helmaan vetäytyneenä, mikäli henkilö näin halusi.
Nykyaikaisen eurooppalaisen elämäntyylin olosuhteet eivät ulkonaisilta olosuhteiltaan tue tämän tapaista henkiseen kehittymiseen tähtäävää elämäntapaa, mutta moni meistä saattaa tuntea sisällään kutsun johonkin tämän suuntaiseen. Jokin tuntematon ja outo haalistaa värit kaikesta siitä, minkä aiemmin antoi riemulla täyttää elämän. Tyhjyyden tunne ajaa monet aloittamaan alusta kuin 21-vuotias konsanaan: kakkoskierros samoja maallisia velvollisuuksia, jotka jo kerran hoidettiin ja kilpajuoksu nuoremman sukupolven tahdissa. Eletyn elämän kokemusten tarkasteluun tarvittavat työkalut saattavat olla ensin hukassa, mutta löytyvät kyllä. Tuntuu kornilta sanoa, mutta onnekkaimmat kohtaavat äkkipysähdyksen kriisin, sairauden, yllättävän elämänmuutoksen tms. muodossa. Arvot, kuten nykyisin asia ilmaistaan, saavat uuden tärkeysjärjestyksen. Elämän merkitys selittyy uudella tavalla ja jollei seurauksena olekaan suoranainen vetäytyminen viisaan rauhaan metsän siimekseen, niin mielen hiljentäminen tai päivittäinen pyhyyden koskettaminen tulee tärkeäksi.
Uskonnoilla oli aiemmin yksinoikeus ihmisen elämän merkityksen selittämiseen, mutta kun uskontojen asema on muuttunut, on ihmiselämän merkityksen käsittelykin siirtynyt toisille areenoille. Dharma, tämänkertaisen inkarnaation mahdollisuus ihmisen kehityksessä hoituu silloin vain jotenkuten. Pääroolissa on nuristen vastaanotettu tämänkertaisen elämän kypsynyt eli hoidettavaksi valikoitunut osa karmaa. Henkinen edistyminen on hitaanlaista, kun ihminen ei tiedosta valintojensa motiivia. Keski-ikä kutsuu meitä tutkimaan itseämme kaikkiallisena olentona. Moni on löytänyt teosofiasta oivat välineet ja perspektiivin, johon asettaa itsensä ja elämänsä.
Kirjoittaja Annikki Arponen
Marja Artamaa, seuran Suomen osaston ylisihteeri
Teosofinen Seura ry • Vironkatu 7 C 2 • 00170 Helsinki, Finland • +358 (0)9 135 6205 • • teosofinenseura.fi
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:Rohkea RuusuMobiiliversioNormaaliversioWebmasterKirjaudu sisään© 2014 - 2018 Teosofinen seura ry