TIETÄMÄTTÖMYYS ON VAPAUTTA

Se ei ilmeisesti tarkoitakaan oikeampaa tai paikkansapitävämpää tietoa, vaan valintatilanteen tiedostamista, ikään kuin kirjaisi ylös sanat: teen nyt valinnan tämän asian perusteella. Siis jälleen kerran: asenne ratkaisee.
Toisinaan tuntuu, että me ihmiset emme milloinkaan ole niin luottavaisia minkään asian suhteen kuin silloin, kun emme tiedä kyseisestä asiasta juuri mitään. Tietämättömyys vapauttaa mielemme. Käytettävissämme olevien katsantokantojen valikoima tuntuu olevan rajaton ja uskalluksemme kertoa mielipiteemme kaikille muillekin yhtä rajaton.
Kaikki saamamme lisäinformaatio, jokainen tiedonmurunenkin alkaa kasvattaa muuria valinnanvapaudellemme. Kun varteenotettavia seikkoja tulee paljon, tuntuu, että istumme faktojen vankityrmässä. Tiessään on vielä äsken tuntemamme valinnanvapaus ja tilalla on keskenään ristiriitaisten tietojen tyrannia. Vanha kansa varoitteli vastoin ”parempaa tietoa” tekemisen vaarallisuudesta. Mutta kuka kertoo, mikä infoähkytilanteessa on ”parempi tietoni”.
Ajattelemme mielellämme, että ”parempi tieto” olisi jälleen eräs informaatiomurunen, mutta luonteeltaan niin tärkeä, että kykenisi ratkaisemaan koko tilanteen haluamallamme tavalla. Ns. vanhalle kansalle se kyllä taisi olla ratkaisumalli, joka on kussakin tilanteessa kokonaisuuden kannalta moraalisesti oikein. Vastoin ”parempaa tietoa” tekeminen oli yksinkertaisesti sama kuin tehdä moraalisesti väärin. Näin meitä on aikojen kuluessa koulittu kuuntelemaan sisäistä ääntämme ja tekemään sen kanssa yhteistyötä.
Uskoopa sisäiseen äänen tai ei, niin itse kunkin ”parempi tieto” on tietoinen valinta sen suhteen, minkä asian sallin vaikuttavan valintaani. Se ei ilmeisesti tarkoitakaan oikeampaa tai paikkansapitävämpää tietoa, vaan valintatilanteen tiedostamista, ikään kuin kirjaisi ylös sanat: teen nyt valinnan tämän asian perusteella. Siis jälleen kerran: asenne ratkaisee. Tämän mukaan vastoin ”parempaa tietoa” tekeminen on kuin väittäisi, ettei minussa ole mitään tai ketään, joka voi valita, että ratkaisu on muissa käsissä. Tositilanteissa on monia asioita, joita emme voi korjata, muuttaa, estää tai edistää, joiden kulkuun emme voi enää tai vielä puuttua, mutta asenteemme niihin voimme valita aina. Ja elämä odottaa meiltä aktiivisuutta, ei uhriutumista asenteen valinnassa. Näin valinnanvapaus ja valintojen kirjo onkin jälleen omissa käsissämme.
Mystikot ja meditaation harjoittajat puhuvat kullekin hetkelle antautumisesta ja sen hetken tietämyksen käyttämistä ohjenuorana valinnoissa. Hetkelle antautuminen on samalla antautumista korkeammalle itsessämme, elämämme kuviomallille, kokonaissuunnitelmalle, jossa meillä on osamme. Se on meille useimmille harjoitusta vaativaa, sillä ihmiskunnan tajunnan tärkein erityispiirre on sen kyky fokusoitua, siis valita kokonaisuuden osa ja keskittyä siihen.
Kirjoittaja Annikki Arponen
Marja Artamaa
Teosofinen Seura ry • Vironkatu 7 C 2 • 00170 Helsinki, Finland • +358 (0)9 135 6205 • • teosofinenseura.fi
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:Rohkea RuusuMobiiliversioNormaaliversioWebmasterKirjaudu sisään© 2014 - 2018 Teosofinen seura ry