Menneestä ja tulevasta

Kun puhutaan ihmisen mahdollisuuksista käyttää vapaata tahtoaan, tarkoitetaan usein automaattisesti hänen mahdollisuuksiaan valita vaihtoehtoisten tulevaisuuksien välillä. On kiinnostavaa, että kosmisen aikakäsityksen sanotaan usein tarkoittavan, ettei ole mennyttä eikä tulevaa, on vain ikuinen nykyhetki, jossa myös mennyt ja tuleva ovat ”nyt”. Kaikki tapahtuu aina nykyhetkessä, vaikka meidän käsityksemme mukaan olisi kyse vasta jostain tulevasta ajankohdasta. Jos tämä ”nykyhetki” on jo valmiiksi elettynä jossain, niin miten ihmisellä voi olla mahdollisuus valita vapaasti, kysymme oikeutetusti.
Kiinnostavaa kyllä, on myös filosofeja, jotka ovat sitä mieltä, ettei ole mitään ”nyt”, on vain mennyt ja tuleva. Minä pidän tästä ajatuksesta enemmän kuin ikuisesta nykyhetkestä. Tämä istuu vapaan tahdon käsitteeseenkin paljon paremmin. Siinä mennyt ja tuleva vaihtavat sujuvasti rooleja: menneestä tulee tulevaa ja tulevasta taas mennyttä. Ihminen voi olla läsnä kummassakin valintojensa kautta. Hän voi jopa vaikuttaa niistä kumpaankin. Tunnetun psykologin sanoja lainatakseni ”ei ole koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus”. Samoin ei ole koskaan liian myöhäistä valita erilainen menneisyys. Samalla tulee vaikuttaneeksi myös tulevaisuuteensa.
Teknisesti ottaen menneet valinnat tai tapahtumat eivät muutu muuksi, tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta niiden merkitys ihmiselle voi saada uuden sävyn siksi, että ihminen on tällä välin ruvennut katsomaan elämäänsä eri näkökulmasta. Silloin entinen asettuu eri kategoriaan kuin aikaisemmin. Valinta tulevaisuuden suhteen on silloin tehty. Mennyt muuttaa tulevaisuutta ja muuttuu tulevaisuudeksi. Tulevaisuus, jonka haluamme, luodaan nyt, jolloin elämme parhaillaan entistä tulevaisuuttamme, jonka menneisyydessä loimme. Tarkemmin ajatellen nykyisyys on pieni osa meiltä menneisyydessä keskeneräisiksi jääneistä asioista. Käsitys karmasta pohjaa tähän ajatukseen. Tässä mielessä vaikutamme myös menneisyydessä muodostuneeseen karmaamme.
Kirjoittaja Annikki Arponen
Annikki Arponen
Menneet valinnat tai tapahtumat eivät muutu muuksi, tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta niiden merkitys ihmiselle voi saada uuden sävyn siksi, että ihminen on tällä välin ruvennut katsomaan elämäänsä eri näkökulmasta. Silloin entinen asettuu eri kategoriaan kuin aikaisemmin. Valinta tulevaisuuden suhteen on silloin tehty. Mennyt muuttaa tulevaisuutta ja muuttuu tulevaisuudeksi. Tulevaisuus, jonka haluamme, luodaan nyt, jolloin elämme parhaillaan entistä tulevaisuuttamme, jonka menneisyydessä loimme.
Teosofinen Seura ry • Vironkatu 7 C 2 • 00170 Helsinki, Finland • +358 (0)9 135 6205 • info(at)teosofinenseura.fi • teosofinenseura.fi
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:Rohkea RuusuMobiiliversioNormaaliversioWebmasterKirjaudu sisään© 2014 - 2021 Teosofinen seura ry