Ego on voimaa kohdata maailma

Aina, kun käytämme sanaa ‘ego’, joka oikeasti merkitsee ’itse’, on ensin sovittava, tarkoitammeko Eckhart Tollen ’egoa’, joka vastaa teosofisten opetusten alempaa itseä vai useimpien teosofisten opettajien käsitystä, jossa sanalla ego tarkoitetaan ihmisen tuntoa siitä, että on toisista erottuva, erillinen henkilö. Se on teosofian mukaan riippuvainen kehosta, tunteista ja alemmasta mielestä, mutta ei ole synonyymi persoonallisuudelle. Kuten Annie Besant on sanonut: ”Itse on se tietoinen, tunteva ja pysyvä, joka meissä jokaisessa tietää olevansa olemassa.”
Ego on voimaa kohdata maailma, ja vahva ego on voimaa kohdata maailma vahvasti. Jos ego on riippuvainen kehosta, tunteista ja alemmasta mielestä, niin maailman kohtaamiseen tarvittavat ominaisuudet ovat siis riippuvaisia näistä samoista asioista. Vahva keho, vahvat tunteet ja vahva alempi mieli ovat tarpeen maailman kohtaamiseksi vahvasti. Kun ego on vahva, tulee maailman kohtaamisesta todellista yhteydenluomista, ja egon ja maailman ominaisuuksien sovittamista yhteen. Heikko ego myös uhriutuu helposti maailman kohtaamisessa ja jää surkuttelemaan ominaisuuksiensa riittämättömyyttä. Ne riittävät kyllä, kunhan ne otetaan omaksi ja pannaan käyttöön.
Vahvan egon ominaisuuksina mainitut asiat saavat helposti hämmennyksiin. Toisaalta ihmisen olisi oltava omanojainen ja itsenäinen, toisaalta sopeutumiskykyinen. On osattava vetää omat rajansa, mutta nähtävä myös toisten rajat ja jopa ilmiöitten ja asioitten rajat. Jollei ymmärrä uskaltaa asettaa rajoja itselleen ja muille ja kunnioittaa niitä, tulee helposti niin riippuvaiseksi ulkopuolisesta, että egon rajat häipyvät näkyvistä. Silloin koko ihminen ehdollistuu ulkoisten asioitten pyöriteltäväksi. Puhumme usein itsetunnosta, ja varsinkin heikosta itsetunnosta. Tämä on puheenaiheena niin yleinen, koska näemme heikon itsetunnon selityksenä monille itsekeskeisille, jopa narsistisille piirteille. Mielestämme terveellä itsetunnolla varustetun ei tarvitse joka käänteessä korostaa itseyttään.
Henkisiä opetuksia tutkiessamme esiin nousee itsensä unohtamisen tärkeys. Itse isolla i:llä, itse pienellä i:llä ja ego pienellä e:llä ja Ego isolla E:llä luo sanaviidakon, jossa kärsimättömimmät puuskahtavat tehtävän mahdottomuutta, ja muut kysyvät, mikä osa minua pitäisi unohtaa. Miten ego voi kieltää itsen tai itse egon? Ego tai tunto itsestä on osa yksilön kokonaisuutta. Se on tarpeellinen, jotta mieli osaisi kohdistua elämisen ja evoluution vaatimiin asioihin. Sitä ei voi edes unohtaa, ellei ole ensin ottanut sitä vahvasti omakseen. Mutta ego on vain osa, vaikka me jäämme kiinni ajatukseen, että se on kaikki. Kun henkisissä harjoituksissa puhutaan egon tuolle puolelle pääsemisestä, se sekoittuu helposti itsen kieltämiseen, vaikka se merkitsee egon sisällyttämistä laajempaan kokonaiseen tai egon laajentamista käsittämään kokonaisen. Ego hiljenee transpersoonallisen Itsen kosketuksesta ja löytää paikkansa. Ennen kuin näin tapahtuu pysyvästi, sanotaan, että ego tulee ja menee.
Kirjoittaja Annikki Arponen
Annikki Arponen
Ego tai tunto itsestä on osa yksilön kokonaisuutta. Se on tarpeellinen, jotta mieli osaisi kohdistua elämisen ja evoluution vaatimiin asioihin. Sitä ei voi edes unohtaa, ellei ole ensin ottanut sitä vahvasti omakseen. Mutta ego on vain osa, vaikka me jäämme kiinni ajatukseen, että se on kaikki. Kun henkisissä harjoituksissa puhutaan egon tuolle puolelle pääsemisestä, se sekoittuu helposti itsen kieltämiseen, vaikka se merkitsee egon sisällyttämistä laajempaan kokonaiseen tai egon laajentamista käsittämään kokonaisen. Ego hiljenee transpersoonallisen Itsen kosketuksesta ja löytää paikkansa. Ennen kuin näin tapahtuu pysyvästi, sanotaan, että ego tulee ja menee.
Teosofinen Seura ry • Vironkatu 7 C 2 • 00170 Helsinki, Finland • +358 (0)9 135 6205 • info(at)teosofinenseura.fi • teosofinenseura.fi
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:Rohkea RuusuMobiiliversioNormaaliversioWebmasterKirjaudu sisään© 2014 - 2021 Teosofinen seura ry