Läpikuultava tahto ja tietoisuus

Henki on aina yhteensovittava prinsiippi. Se toimii aineen moninaisuudessa integroiden eri puolia toimimaan yhdessä. Henkisyys on yhteensovittumista hengen ominaisuuksien kanssa. Henkistymisen vaikutus näkyy ihmisessä siinä, että hänen tahdostaan ja tietoisuudestaan tulee ikään kuin läpikuultavampaa. Siitä ja sen kautta ympäristöön lankeava valo ei luo enää niin jyrkkiä varjoja. Valo suodattuu tasaisemmin eikä häikäise. Silloin yksilön tai yhteisön toteuttama tahdon käyttäminenkään ei leikkaa ympäristöön teräväreunaista aukkoa, josta näkee vielä kauan jälkeenpäinkin, kuka siitä on kulkenut.
Läpikuultava opaalitahto tai -halu ei tarkoita mitäänsanomattomuutta, vetäytymistä suojaan konflikteilta tai sen varmistamista, että kun ei tee mitään, ei tee virheitäkään. Läpikuultavuus ei myöskään ole läpikuljettavuutta, kynnysmattona olemista, jonka niin usein sekoitamme jopa rakkauteen. Läpikuultava ihmistietoisuus ottaa valoa vastaan ympäristöstään ja työstää erilaisten asioiden yhtymä- tai vastakohdista jotain kulloiseenkin tilanteeseen sopivaa. Läpikuultava tietoisuus ei ole kaikkitietävä eikä osaa ennustaa. Se ei myöskään ole läpinäkyvä eikä välttämättä ennalta-arvattava, mitä me usein pidämme luovuuden puutteena. Se vain ottaa vastaan valoa niin, että syntyy vähemmän jyrkkiä varjoja. Valoa voi lisätä paitsi lisäämällä valotehoa, myös vähentämällä varjojen jyrkkyyttä.
Ykseys on integraatiota, yhteensovittumista. Passiivisena ollessaan ykseysprinsiippi näkyy meissä myötätuntona, aktiivisena toiminnassa se sovittaa meitä ja muita eläviä organismeja ja kollektiivejakin yhteen henkisten ominaisuuksien kanssa. Kun päämääränä on yhteensovittuminen henkisten ominaisuuksien kanssa, ei siihen aina päästä suoraviivaisesti edeten, vaan kiertotiet ovat tarpeen. Tämä tosiasia aiheuttaa persoonallisuudelle ja alemmalle itselle monta väärinkäsityksestä johtuvaa murhetta.
Meillä jokaisella on jokin henkisyyden ominaisuus, joka on meille läheisempi kuin muut. Se ei vaihdu johonkin toiseen yhtä helposti kuin monet muut ominaisuutemme, sillä se on meidän, koska monadimme ikään kuin tuntee myötäsyntyisesti enemmän vetoa sen suuntaan. Se on dharmamme, joka heijastuu aineessa karmana. Sanomme usein, että karma saa meidät syntymään yhä uudestaan. Tosiasiassa se on dharma, joka saa meidät haluamaan yhä uusia tilaisuuksia toteuttaa sitä. Se suorastaan ajaa meidät syntymään uudestaan. Tietoisuuden kiillottuminen läpikuultavaksi on monadin päämäärä.
Kirjoittaja Annikki Arponen
Annikki Arponen
Henkisyys on yhteensovittumista hengen ominaisuuksien kanssa. Henkistymisen vaikutus näkyy ihmisessä siinä, että hänen tahdostaan ja tietoisuudestaan tulee ikään kuin läpikuultavampaa. Siitä ja sen kautta ympäristöön lankeava valo ei luo enää niin jyrkkiä varjoja. Valo suodattuu tasaisemmin eikä häikäise. Silloin yksilön tai yhteisön toteuttama tahdon käyttäminenkään ei leikkaa ympäristöön teräväreunaista aukkoa, josta näkee vielä kauan jälkeenpäinkin, kuka siitä on kulkenut.
Läpikuultava opaalitahto tai -halu ei tarkoita mitäänsanomattomuutta, vetäytymistä suojaan konflikteilta tai sen varmistamista, että kun ei tee mitään, ei tee virheitäkään. Läpikuultavuus ei myöskään ole läpikuljettavuutta, kynnysmattona olemista, jonka niin usein sekoitamme jopa rakkauteen. Läpikuultava ihmistietoisuus ottaa valoa vastaan ympäristöstään ja työstää erilaisten asioiden yhtymä- tai vastakohdista jotain kulloiseenkin tilanteeseen sopivaa. Läpikuultava tietoisuus ei ole kaikkitietävä eikä osaa ennustaa. Se ei myöskään ole läpinäkyvä eikä välttämättä ennalta-arvattava, mitä me usein pidämme luovuuden puutteena. Se vain ottaa vastaan valoa niin, että syntyy vähemmän jyrkkiä varjoja. Valoa voi lisätä paitsi lisäämällä valotehoa, myös vähentämällä varjojen jyrkkyyttä.
Teosofinen Seura ry • Vironkatu 7 C 2 • 00170 Helsinki, Finland • +358 (0)9 135 6205 • info(at)teosofinenseura.fi • teosofinenseura.fi
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:Rohkea RuusuMobiiliversioNormaaliversioWebmasterKirjaudu sisään© 2014 - 2021 Teosofinen seura ry