Ykseyskaipuu

Meissä jokaisessa on synnynnäinen taipumus hakeutua kohti ykseyden toteumista. Koska emme aina ole tietoisia sisällemme kätkeytyvästä ikuisesta kaipuusta, hapuilemme käsikopelolla. Silloin hakeutumistapamme näyttävät pikemminkin erillisyyttä edistäviltä kuin ykseyspyrkimyksiltä. Yksi kurottelee kohti ykseyden kokemista vaatimalla kaiken erilaisen ja poikkeavan poistamista. Hän käsittää ykseyden yhtenäisyytenä, jonka kokemista erilaisuus häiritsee. Mutta jotta ykseys olisi nimensä veroista, minun ykseyteni on välttämättä oltava myös sinun ykseyttäsi, ja kaikkien muiden. Ykseyskokemus ei ole pelkästään samaa kuin olla yhtä kaikkien ja kaiken kanssa. Ykseyskokemus on tulla tuoksi Yhdeksi.
Toiselle ykseys on täydellisyyden tila. Siitä ei puutu mitään, ja silloin kaikki on hyvin ilman riitasointuja. Mutta ykseys ei ole hyvyyttä tai täydellisyyttä. Yksi on ykseyttä ilman määreitä tai adjektiiveja. Se pitää sisällään kaiken, myös asiat, jotka kaksinaisuuden maailmassamme koetaan vastakohdiksi. Ykseyteen sisältyvät kaikki ominaisuudet, laatusanat ja määritelmät. Ne eivät sulje pois toisiaan, vaan tulevat toinen toisekseen ilman, että kumpikaan menettää sitä ominaisuutta, joka tekee siitä juurin senlaatuisen.
Ihmismieli ei helposti suostu antautumaan ykseyden ymmärtämiselle. Mielen tehtävä on tähdätä alusta asti lopputulokseen, johon pyritään valitsemalla siihen sopivaa ja pysyttelemällä erossa sellaisesta, joka on päämäärälle haitallista. Lisäksi jotkut ovat sitä mieltä, että ykseyden käsittäminen kaikensisältäväksi tuhoaa moraalipyrkimykset ja kilvoittelun. Jos hyvä ja huono ovat kumpikin ykseyttä, eikö ole yhdentekevää, kumman valitsee. Osuva sana, tuo suomen kielen yhdentekevä. Sehän tarkoittaa selvästikin juuri sitä, että ominaisuudella ei ole väliä. Ykseydessä ei ominaisuuksilla ole väliä, koska ne sisältävät myös ns. vastakohtansa.
Ykseyskokemuksessa tajuaa, kuinka kaikki asiat ovat aina vain ”vaiheessa” tulemassa rytmisesti ja syklisesti toinen toisekseen. Suuria, raja-aitojen erottamia alueita ei ole olemassakaan, on vain kaiken keskinäinen yhteys. Valinta menettää merkityksensä, samoin johonkin tiettyyn tulokseen pyrkiminen. Yhdeksi tuleminen on samanaikaista osallisuutta kaiken kanssa ilman valintaa.
Itsetuntemus, tuo henkisen tien kulkija ja kilvoittelijan vähemmän salainen ase auttaa raottamaan verhoa, jotta näkisimme paremmin maailmankaikkeuden toimintarakenteen ja oman rakenteemme. Liian usein henkisten harjoitusten itsetuntemuksella käsitetään tämänkertaisen persoonallisuuden erityispiirteiden tuntemista. Todellinen itsetuntemus on kykyä tarkkailla arvostelematta, miten tämänkertaisen inkarnaation henki-sielu-mieli-keho-yhdistelmä toteuttaa kaipuutaan ykseyteen. Jokaisen asian jokainen vaihe on koettavissa ykseytenä. Jokaisessa hetkessä on ykseyden kosketus, ja meissä ihmisissä on syntymälahjana kaipaus ykseyteen.
Kirjoittaja Annikki Arponen
Annikki Arponen
Ykseyskokemuksessa tajuaa, kuinka kaikki asiat ovat aina vain ”vaiheessa” tulemassa rytmisesti ja syklisesti toinen toisekseen. Suuria, raja-aitojen erottamia alueita ei ole olemassakaan, on vain kaiken keskinäinen yhteys. Valinta menettää merkityksensä, samoin johonkin tiettyyn tulokseen pyrkiminen. Yhdeksi tuleminen on samanaikaista osallisuutta kaiken kanssa ilman valintaa. Mutta jotta ykseys olisi nimensä veroista, minun ykseyteni on välttämättä oltava myös sinun ykseyttäsi, ja kaikkien muiden. Ykseyskokemus ei ole pelkästään samaa kuin olla yhtä kaikkien ja kaiken kanssa. Ykseyskokemus on tulla tuoksi Yhdeksi.
Teosofinen Seura ry • Vironkatu 7 C 2 • 00170 Helsinki, Finland • +358 (0)9 135 6205 • info(at)teosofinenseura.fi • teosofinenseura.fi
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:Rohkea RuusuMobiiliversioNormaaliversioWebmasterKirjaudu sisään© 2014 - 2022 Teosofinen seura ry