Pyrstötähti ja kiintotähti

Kun kohtaamme elämässä tilanteita, joissa emme mielestämme voi tehdä mitään muutoksen aikaansaamiseksi tai auttaaksemme, mökötämme elämälle/kohtalolle/karmalle (tarpeeton ylipyyhittäköön), koska eihän ole elämän puolelta reilua asettaa ihmistä tilanteeseen, jossa ei voi valita edes auttamista. Olisimme aivan valmiita valitsemaan lähes minkä tahansa vaihtoehdon, jolla tilanteen saisi ratkaistuksi tai edes helpottamaan. Jos ei ole tarjolla näkyvää fyysisen tason parannusta tilanteeseen itse valitun toiminnan tuloksena, väitämme, ettei meillä ole vaihtoehtoja. Uskomme auttamiseen vain, jos voimme tuntea tekevämme jotain, jolla on välitön vaikutus fyysisellä tasolla. Eivät edes okkulttista tai esoteerista tietoa hankkineet jaksa joka hetki pitää yllä uskoa siihen, että fyysistä tasoa hienommilla aineen ja energian tasoilla olisi mahdollista toimia aivan yhtä tehokkaasti kuin fyysisellä. Tästä syystä meiltä jää huomaamatta aina tarjolla oleva valinnanmahdollisuus: jollei voi olla pyrstötähti, voi aina olla kiintotähti.
Meistä olisi hienoa ja päällisin puolin katsottuna myös hyödyllisempää olla pyrstötähti kuin kiintotähti. Pyrstötähden tähdenlennossa valo läikähtää, ja pimeys muuttuu ainakin sillä hetkellä valoksi. Sen valaistessa näkyy kenties jotain, mikä muuten jäisi huomaamatta ja mikä voi olla välittömästi suureksi avuksi. Ei jää epäilystäkään siitä, etteikö synny ainakin jotain vaikutusta. Tähdenlento näyttää ja kuulostaa niin monta kertaa hyödyllisemmältä kuin jököttäminen kiintotähtenä. Eihän se edes tee aktiivisesti itse mitään, heijastaa vain muualta tulevaa valoa.
Kuitenkin pyrstötähden ja kiintotähden välillä vallitsee tarkka työnjako. Kummallakin on tehtävänsä. Kiintotähti muodostaa toisten kiintotähtien kanssa tähtikuvion, jonka tärkein ominaisuus on, että sen sijainti tähtitaivaalla on varma niin, että sen tuikkimasta valosta voivat maalla ja merellä kulkevat ottaa suuntaa. Merenkulkijoiden lisäksi myös aatteet ja ajatukset ottavat suuntaan kiintotähdistä.
Kiintotähti pitää itsensä valmiina heijastamaan valoa samasta paikasta ja tietystä suunnasta joka päivä. Tehtävä on sama illasta iltaan, paikka on sama päivästä toiseen. Tähden ei tarvitse arvuutella tai käydä etsimässä paikkaa, jossa valo osuu heijastettavaksi. Valon lähettämisestä säteilemään kohti pieniä hajallaan olevia pisteitä pidetään huolta muualla. Riittää, että kiintotähti pitää asemansa ja säilyttää pintansa siistinä ”avaruusromusta”, jota kiertelee sen ympärillä laskeutumispaikkaa etsien.
Kiintotähtenä olo tarvitsee harjoitusta. Toivottomuus toiminnan tuloksen näennäisestä hitaudesta on kitkettävä alkuunsa. Se vaikuttaa heikentävästi valotehoon ja turruttaa kyvyn spontaaniin fyysisen tason toimintaan, kun tilaisuus tarjoutuu. Toiminta ei korvaa ajatusta eikä ajatus toimintaa, sen sijaan toiminta seuraa ajatusta kuten energiakin.
Kirjoittaja Annikki Arponen
Annikki Arponen
Jos ei ole tarjolla näkyvää fyysisen tason parannusta tilanteeseen itse valitun toiminnan tuloksena, väitämme, ettei meillä ole vaihtoehtoja. Uskomme auttamiseen vain, jos voimme tuntea tekevämme jotain, jolla on välitön vaikutus fyysisellä tasolla. Eivät edes okkulttista tai esoteerista tietoa hankkineet jaksa joka hetki pitää yllä uskoa siihen, että fyysistä tasoa hienommilla aineen ja energian tasoilla olisi mahdollista toimia aivan yhtä tehokkaasti kuin fyysisellä. Tästä syystä meiltä jää huomaamatta aina tarjolla oleva valinnanmahdollisuus: jollei voi olla pyrstötähti, voi aina olla kiintotähti.
Teosofinen Seura ry • Vironkatu 7 C 2 • 00170 Helsinki, Finland • +358 (0)9 135 6205 • info(at)teosofinenseura.fi • teosofinenseura.fi
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:Rohkea RuusuMobiiliversioNormaaliversioWebmasterKirjaudu sisään© 2014 - 2022 Teosofinen seura ry