Tulemme siksi, mitä olemme

Hengen matkalla aineessa eli ihmisyksilön henkisen tietoisuuden evoluutiolla on useita muitakin nimiä. Sitä kutsutaan muun muassa korkeamman itsen löytämiseksi vai pitäisikö sanoa löytymiseksi. Esoteeriset kirjoitukset puhuvat Polusta isolla alkukirjaimella. Se on osa elämän yleistä evoluutiota, mutta merkitsee meissä ihmisyksilöissä vakiotietoisuutemme siirtymistä kohti olemuksemme keskusta ensin persoonallisuudesta yksilöllisyyteen ja sitten edelleen henkiseen ainutlaatuisuuteemme.

Henkisen elämän tarjoama välitön haaste on samaistaa itsensä yksilöllisyyteen persoonallisuuden sijaan. Käytännössä tämä merkitsee tietoisuuden ja sen käyttämien käyttövälineiden vuorovaikutusta. Tämä on käynnissä jokaisessa ihmisessä, tiesipä hän siitä tai ei, mutta siihen voi osallistus myös tietoisesti. Jotkut toimintamallit tässä vuorovaikutuksessa ovat yhteisiä kaikille ihmisille. Ne ovat luonteenomaisia ja tuttuja meille kaikille. Jotkut toiset mallit ovat ominaisia tietylle yksilölle, niitä kutsumme yksilölliseksi luonteeksi.

Puhutaan luonteenrakentamisesta, vaikka se antaa jonkin verran väärän vaikutelman sisäisestä kehittymisestä eli yksilöllisyyden harjoituksista persoonallisuuden ja alempien käyttövälineittensä hallintaan saattamisesta. Ensinnäkin se viittaa siihen, että rakentaisimme jotain, mitä ei vielä ole. Prosessi on pikemminkin jossain sisällämme jo olemassa olevien sisäisten realiteettien vapauttamista. Tarkoitus on tehdä tietä kaikkialliselle elämälle meissä.

Emme kehity sattumanvaraisesti, vaan tulemme joksikin, jota jo olemme ikuisessa luonnossamme. Jokaisen sielun on määrä olla yksilöllisesti ainutlaatuinen. Sen kehittymistä määrittää osittain tämä ainutlaatuisuus, joka on jo mukana jollain mystisellä tavalla ikuisessa monadissa, kuten esoteerinen toteamus ”tule siksi, mikä olet”, osoittaa.

Tämä ei tarkoita persoonallisuuden täydellistämistä. Persoonallisuus on kertakäyttöinen työkalu, rooli ja rooliasu. Se on ja pysyy pitkään epätäydellisenä ja rajoitusten alaisena. Se mikä kehittyy, on yksilöllisyyden kyky ilmaista itseään persoonallisuuden tämänkertaisen roolin kautta. Yksilöllisyyskään ei oikeastaan ole kuin korkeamman itsen, sielun ilmaus alemmilla aineen tasoilla. Tämä yksilöllinen ainutlaatuisuus on kuin sisäinen paine, joka hakee ilmaisumahdollisuutensa esteet kiertäen.

Mutta ei tässä vielä kaikki. Lisäksi jokaisen sielun on määrä esittää tiettyä osaa kosmisessa evoluutiossa, ja sen kasvu tapahtuu niin, että se palvelle juuri tuon osan suorittamista. Kokemukset, jotka käymme läpi ja kyvyt, joita kehitämme erityisesti evoluution myöhemmissä vaiheissa ovat sellaisia, että ne tuovat esiin yksilöllistä ainutlaatuisuuttamme ja valmistavat meitä esittämään meille varattua osaa jumalallisessa suunnitelmassa.