Negatiivinen tienä positiiviseen

Joogafilosofia ja buddhalaisuus korostavat oikean havainnon tärkeyttä. Sana oikea johtaa meidät helposti ajattelemaan, että on tarkoitus harjaantua tekemään joko moraalisesti oikeita tai objektiivisesti tarkkoja havaintoja. Mutta oikeassa havainnoinnissa ei ole tärkeää tarkastelun fyysisen tai moraalisen mitta-asteikon vaihtaminen, vaan havainnon tekijän itsensä eliminointi. Sen on tarkoitus poistaa havainnosta havainnon tekijän tulkinta ja arviointi.
Olen yrittänyt tarkastella nykyistä maailmatilannetta siten, että näkisin asia ilman omaa tulkintaani. Se on vaikeaa, sillä huomaan, että teen havaintoja lähes pelkästään analyysin ja synteesin psykologialla. Joogafilosofia kuitenkin opettaa, että se ei auta meitä ymmärtämään henkilön tai ilmiön olemusta, vaikka onnistumme sillä tavoin keräämään tietoa tutkittavan käyttäytymisestä. Kun yritämme syventää analyysiamme, leikkelemme tarkastelun kohteen yhä pienempiin osiin, joita sitten katsomme tulkinnan, valinnan ja arvioinnin silmälasien läpi. Synteesin suhteen ei käy juuri paremmin. Se ei tunnu syvenevän, vaikka ala laajenee, kun siihen lisää yksityiskohtia. Asian olemus tuntuu olevan jotain muuta kuin kaikki mahdollinen tieto yhdessä ja luokiteltuna.
Oikeastaan vain esoteerinen filosofia väittää, että on mahdollista nähdä asiat ilman tarkastelijan tulkintaa, sellaisena kuin ne ovat, kuten se uskaltaa väittää. Muitten mielestä se on täysi mahdottomuus. Mutta esoteerinen ja joogafilosofia perustuvatkin negaatiopolitiikkaan. Sen perustana on omien ajatusten kiertokulku, ei jatkaminen ja säilyttäminen. Ajatusten synty ei ole ongelma, vaan ajatusten jatkuvuuden salliminen, sillä mielemme antaa ajatukselle oman vaikutuspiirin ja mielen etuja ajettavaksi. Jos ajatukset vain tulisivat ja menisivät muodostamatta pysyvää keskusta, ei mitään vaikeutta olisikaan. Sellainen mieli olisi aina vapaa ja sitoutumaton. Jotta voisi suhtautua kaikkeen tuoreesti yhä uudestaan, on tarpeen varoa tottumuskeskusten syntymistä. Ne ovat sellaisia ansoja, että tuore, uusi kokemus välttää vain harvoin lankeamasta niihin ja muuttumasta ajatukseksi ”voi, kunpa vieläkin …” tai ”sitten tulevaisuudessa, kun … ”
Rohit Mehta puhuu kokemusten aiheuttamasta krapulasta. Jos halutaan, että kokemus ei aiheuta krapulaa, niin on välttämätöntä, että sen psykologinen päättyminen mielessämme tapahtuu samanaikaisesti kronologisen päättymisen kanssa. Jos ihminen siirtyy elämässä eteenpäin niin, että jokainen kokemus on saanut psykologisen päätöksensä, niin se pysyy jatkuvasti tuoreena ja elinvoimaisena. Tämä on stressinhallinnan perusteita. Sama pätee tietysti myös tulevaisuuden suhteen. Ei ole tarpeen elää mahdollista tulevaa kokemusta etukäteen, riittää kullekin päivälle senhetkinen kokemus.
Toinen joogafilosofian tarjoama negaatiomalli koskee pyrkimystä henkisellä tiellä. Monia vakavasti henkiseen kehittymiseen suhtautuvia lannistaa pitkä etäisyys toivottuun ihanteeseen nähden. Rakentaminen sujuu toivottoman hitaasti. Henkiset opettajat neuvovatkin vaihtamaan rakentamisen raivaamiseen. Kun avaa ovia ja ikkunoita auringonvalon tulla sisään, ei sitä tarvitse pyytää tai kutsua, vain poistaa esteet. Näin sanotaan henkisen viisauden kertyvän ihmiseen aina valaistumiseen asti. Ponnistelua ja pyrkimystä tarvitaan, muttei korkeamman tavoittamiseen, vaan alemmasta irti rimpuilemiseen
Kirjoittaja Annikki Arponen
Annikki Arponen
Joogafilosofia ja buddhalaisuus korostavat oikean havainnon tärkeyttä. Sana oikea johtaa meidät helposti ajattelemaan, että on tarkoitus harjaantua tekemään joko moraalisesti oikeita tai objektiivisesti tarkkoja havaintoja. Mutta oikeassa havainnoinnissa ei ole tärkeää tarkastelun fyysisen tai moraalisen mitta-asteikon vaihtaminen, vaan havainnon tekijän itsensä eliminointi. Sen on tarkoitus poistaa havainnosta havainnon tekijän tulkinta ja arviointi. Oikeastaan vain esoteerinen filosofia väittää, että on mahdollista nähdä asiat ilman tarkastelijan tulkintaa, sellaisena kuin ne ovat, kuten se uskaltaa väittää. Muitten mielestä se on täysi mahdottomuus. Mutta esoteerinen ja joogafilosofia perustuvatkin negaatiopolitiikkaan. Sen perustana on omien ajatusten kiertokulku, ei jatkaminen ja säilyttäminen. Ajatusten synty ei ole ongelma, vaan ajatusten jatkuvuuden salliminen, sillä mielemme antaa ajatukselle oman vaikutuspiirin ja mielen etuja ajettavaksi.
Teosofinen Seura ry • Vironkatu 7 C 2 • 00170 Helsinki, Finland • +358 (0)9 135 6205 • info(at)teosofinenseura.fi • teosofinenseura.fi
Toteutus:MetaVisual CMSSuunnittelu:Rohkea RuusuMobiiliversioNormaaliversioWebmasterKirjaudu sisään© 2014 - 2021 Teosofinen seura ry