Henkinen maastoutuminen
Blogikirjoitus 1.10.2024 Annikki Arponen
Henkinen maastoutuminen
Kallisarvoisin hengenlahja kehittymisen kannalta on mukautuvuus. Se on niin
itsestäänselvä, että tuskin tulemme sitä edes ajatelleeksi. Kaikki uudet avaukset
vaativat mukautumista. Biologisesti evoluutiomme on hoitanut sen puolestamme,
mutta entäpä, kun kyse on tietoisuudenevoluutiosta. Hoitaako tietoisuutemme
mukautuvaisuuden kehittymisen puolestamme? Mikä on yksilöiden tietoisesti
hoitama osuus tästä?
Jos toiminnan halutaan olevan tuloksellista, sen pitäisi täyttää olosuhteista tai
tilanteesta syntyvä tarve. Tarpeen täyttäminen puolestaan vaatii mukautuvuutta
olosuhteisiin, joissa tarve on syntynyt. On siis tärkeää sovittaa itsensä ja toimintansa
ympäröiviin olosuhteisiin. Sen voi tehdä ainakin kahdella tavalla: hyväksymällä
iloisesti sen, mitä kohtaa tai omaksumalla itsensä ja ympäristönsä kannalta
merkityksellisen protestiasenteen. Pelkkä periaatteellinen vastaanpaneminen koituu
yleensä protestoijan ja asian vahingoksi.
Mukautuvuus on korkean tason henkistä viisautta, jonka ilmenemistavat ovat
joskus luvalla sanoen omituisia. Yksi tällainen on naamioituminen, kyky mukautua ja
olla herättämättä huomiota. Mitä vieraammalla maaperällä liikumme, sitä
turvallisempaa on pukeutua suojaväriin. Henkisen tien kulkemisesta kiinnostuneiden
elämäkerroista saamme toistuvasti lukea, kuinka heidän oli välttämätöntä viettää
pitkiäkin aikoja elämästään "maastoutuneina", koska heidän tapansa toteuttaa omia
arvojaan ja harjoittaa muista ihmisistä poikkeavia ominaisuuksiaan olisivat
herättäneet liikaa kielteistä huomiota. Monet tällaisista henkilöistä olivat edellä oman
aikansa keskivertoihmistä henkisen tietoisuuden evoluution ymmärtämisessä.
Saamme kiittää tällaisia mukautujia meille asti säilyneistä henkisistä opetuksista.
Heidän suhtautumisensa tietoon ja tietoisuuteen, jonka ymmärsivät totuudeksi, mutta
joka ei saanut aikansa hyväksyntää, on ihailtavan kärsivällinen. He kantoiva
totuudensiementä, vaikka eivät voineet sitä kylvää.
Vain mukautumalla ulkoisiin olosuhteisiin säilyttäen samalla uuden asian
siemenen on mahdollista viedä evoluutiota eteenpäin. Meidän kaikkien
tämänkertaisen inkarnaation persoonallisuus toimii hengen instrumenttina, josta
"henki" tai "totuus" on täysin riippuvainen. Henki pyrkii täyttämään tielleen osuvat
tyhjiöt ja luomaan yhteensopivia rakenteita ja kutsuu parhaansa mukaan
persoonallisuutta osallistumaan talkoisiin. Henki toimii siellä, missä kieltäydytään
tilapäisten vaikeuksien aiheuttamasta toivottomuudesta ja mukaudutaan luovasti
henkisen evoluution nyky-ympäristön mahdollisiin rajoituksiin.
Mutta entä jos kokee kantamansa sisäisen viestin, tilanteen tarpeen synnyttämän
sanoman liian kiireelliseksi pantavaksi odotuslistalle? Muinaiset viisaat ehdottavat
silloin ulkoisen toiminnan korvaamista avautumisella tietoisesti sisäiselle. Sen
tuloksena voi löytyä keino pukea kantamansa henkinen viesti uuteen
"maastopukuun", jonka mukautuvuus ympäristöönsä on riittävä, jotta viestin sisältö
ei tuhoudu. Ilman henkistä sisäänhengitystä ei ole kaiken yhteensovittavaa
uloshengitystä. Tämän ymmärtäminen on harvoille suotu kyky. Sen haltijaa voidaan
kutsua mentaaliseksi neroksi.