Teosofinen sanasto

ABSOLUUTTI. Ehdoton, rajoittamaton, riippumaton. Kaiken ilmenneen takana oleva ääretön elämä.

ABSOLUUTTINEN TODELLISUUS. Ei-kaksinaisuus, tyhjyys, absoluuttinen olemassaolo ja perimmäinen todellisuus.

ABSOLUUTTINEN TOTUUS. Varsinainen totuus, joka havaitaan viisauden avulla ilman mielen vääristymiä. Mielen perimmäinen luonto ja kaikkien ilmiöiden todellinen olemus. Kaikkien käsitteellisten ajatusten ulkopuolella oleva tila, jota ymmärretään vain alkuviisaudella ja kaksinaisuuden ylittävällä tavalla.

ADEPTI. Vihkimysasteen saavuttanut ihminen, josta on tullut esoteerisen filosofian tieteen mestari.

AIKAIN VIISAUS. Muinainen viisaus, joka on pätevä ja totuudenmukainen kaikkina aikoina.

AISTIVA OLENTO. Mikä tahansa valaistumaton olento, jonka mieli ei ole täysin vapaa harhoista ja tietämättömyydestä.

AKASA. Koko avaruuden läpäisevä hieno, yliaistillinen henkinen olemus. Alkuperäinen aine, jota on virheellisesti pidetty eetterinä. Akasa on eetteriin nähden sama kuin henki on aineelle tai Atma kamarupalle. Se on itse asiassa universaalinen avaruus, johon sisältyy luontaisena maailmankaikkeuden ikuinen ajatus alati muuttuvissa aspekteissaan aineen ja objektiivisuuden tasolla ja josta säteilee ensimmäinen logos eli ilmaistu ajatus. Lisätietoa: H.P. Blavatsky: Salainen oppi ja Teosofian avain.

AKASHISET AIKAKIRJAT. Luonnon muisti eli astraalivalo, johon ovat painautuneet ja painautuvat kaikki maailmassa tapahtuneet asiat mukaan lukien ihmisten ajatukset ja teot.

ALAYA. Universaalinen sielu.

ALTRUISMI. Epäitsekkyys. Egoismin eli itsekkyyden vastakohta. Altruismi on hyvää tarkoittavien tekojen suorittamista toisille ihmisille itsensä unohtamalla.

ARHAT. Olento, joka on vapautunut jälleensyntymisen pyörästä eli samsarasta poistettuaan karmalliset taipumuksensa ja ristiriitaiset tunteensa, jotka aiheuttavat pakollisen olemassaolon kuoleman ja jälleensyntymisen pyörässä.

ARUPA. Ruumiiton, muodoton, jonka vastakohta on rupa, ruumis tai muoto.

ASTRAALIRUUMIS. Astraaliaineesta muodostunut näkymätön ruumis. Tunneruumis, joka häviää vähitellen kuoleman jälkeen.

ASTRAALITASO. Fyysistä tasoa lähinnä oleva näkymätön taso, jossa on kuolleiden ihmisten elähdytettyjä kuoria, eläinten astraaliruumiita, erilaisia luonnonhenkiä, devoja ja enkeleitä, elementaaleja ja elementaariolentoja sekä ihmisten astraaliruumiita unen aikana. Astraalitaso on näkymättömän maailman alin taso. Lisätietoa: C.W. Leadbeater: Astraalitaso.

ASTRAALIVALO. Maapalloa ja monia taivaankappaleita ympäröivä näkymätön piiri. Astraalivalo on maallisen ilmakehän seitsemäs ja korkein prinsiippi.

ATMA eli ATMAN. Maailmankaikkeudellinen henki, jumalallinen monadi. Ihmisen rakenteessa seitsemäs prinsiippi eli olemuspuoli.

AURA. Hieno, näkymätön aine eli fluidumi, joka lähtee ihmisten ja eläinten ruumiista ja jopa esineistä. Aurassa ilmenee erilaisia värejä ihmisen luonteen, terveydentilan, mielentilojen, ominaisuuksien ja kehitysasteen mukaan.

AVATARA. Jumalallinen inkarnaatio. Jumalan tai jonkun korkean olennon laskeutuminen kuolevaiseen ruumiiseen. Avatara ei ole enää jälleensyntymisen lain alainen, mutta voi laskeutua tarvittaessa jonkun kuolevaisen ruumiiseen.

AVIDYA. Tietämättömyys. Vidyan eli tiedon vastakohta. Pahuuden perimmäinen syy.

BHAGAVAD-GITA. Intian mahtavan Mahabrahata-eepoksen osa. Krishnan ja hänen oppilaansa Arjunan käymä keskustelu korkeimmasta henkisestä filosofiasta. Lisätietoa: Bhagavad-Gita (suomennos Martti Humu) ja T. Subba Row: Bhagavad-Gitan filosofiaa.

BRAHMAN. Persoonaton, korkein ja havaitsematon maailmankaikkeuden prinsiippi, jonka olemuksesta kaikki virtaa ulos ja johon kaikki palaa. Brahman on ruumiiton, aineeton, syntymätön, ikuinen, aluton ja loputon sekä kaiken läpäisevä. Se elävöittää korkeimman jumalan yhtä hyvin kuin pienimmänkin atomin.

CHAKRAT. Ympyrä, pyörä. Ihmisen ruumiissa olevia fyysiselle silmälle näkymättömiä energiakeskuksia. Chakroja kutsutaan pyörivän luonteensa vuoksi "elävän tulen pyöriksi". Esimerkiksi astraaliset chakrat ovat astraaliruumiin elimiä, joita käytetään selvänäkemiseen samoin kuin fyysisiä silmiä käytetään fyysiseen näkemiseen. Seitsemän chakraa ovat alhaalta ylöspäin peruschakra, pernachakra, napachakra, sydänchakra, kurkkuchakra, otsachakra ja kruunuchakra.

DEMONIT. Aineen ja kuolleiden kuorien maailmassa asuvia pahantahtoisia olentoja. Symbolisesti kielteinen voima tai este ihmisen polulla.

DEVA. Jumalallinen olento, joka on hyvä, paha tai puolueeton. Devat asuvat kolmessa maailmassa eli yläpuolellamme olevalla kolmella tasolla.

DEVACHAN. Taivasmaailma. Jumalien asuinpaikka. Kahden maaelämän välinen tila, johon Atma-buddhi-manas eli yhdeksi tullut kolminaisuus menee kuoltuaan erottuaan kamarupasta eli himoruumiista ja alempien prinsiippien eli olemuspuolien hajottua maan päällä. Devachanin lepokauden jälkeen siirrytään uuteen jälleensyntymään maan päälle. Devachanissa on useita eri tasoja ihmisen kehitysasteen mukaan.

DHYAN CHOHANIT. Valon herrat. Korkeimmat jumalat. Jumalalliset järkiolennot, joiden tehtävänä on kosmoksen ylivalvonta.

EETTERI. Valoa hohtava aine, joka läpäisee koko maailmankaikkeuden. Alueellinen välikappale, jota ei voi tutkia millään fyysisellä laitteella.

EGO. Minä olen minä -tietoisuus ihmisessä. Esoteerisen filosofian mukaan ihmisessä on kaksi egoa, joista toinen on kuolevainen eli persoonallinen ja toinen on korkeampi, jumalallinen ja persoonaton. Edellinen on persoonallisuus ja jälkimmäinen on yksilöllisyys.

EKSOTEERINEN. Ulkoinen, julkinen. Esoteerisen eli kätketyn ja salaisen vastakohta.

ELEMENTAARIT. Ruumiista vapautuneita turmeltuneita sieluja. Nämä sielut erottuessaan joskus kuolemaa edeltävinä aikoina jumalallisista hengistään ovat menettäneet mahdollisuutensa kuolemattomuuteen. Nimitystä käytetään myös ruumiista vapautuneiden ihmisten kummituksista, haamuista ja keinotekoisesti luoduista pahantahtoisista olennoista.

EVOLUUTIO. Korkeampien eläinlajien kehittyminen alemmista. H.P. Blavatsky sanoo Hunnuttomassa Isiksessä seuraavaa: "Nykyaikainen tiede nojautuu yksipuolisesti fyysiseen evoluutioon varovasti torjuen ja hyläten korkeamman tai henkisen evoluution, mikä pakottaisi meidät nykypäivinä tunnustamaan muinaisten filosofien ja psykologien etevämmyyden meihin nähden. Muinaiset viisaat pitivät lähtökohtanaan näkymättömän ensimmäistä ilmennystä, välttämätöntä ja loogisen perustelun tuloksena ehdottoman välttämätöntä luovaa olemusta, maailmankaikkeuden demiurgia. Evoluutio alkoi heillä puhtaasta hengestä, joka laskeutui yhä alemmaksi, omaksui vihdoin näkyvän ja käsitettävän muodon ja muuttui aineeksi. Lisätietoa: H.P. Blavatsky: Salainen oppi

HELVETTI. Eksoteeristen uskontojen kuuma ja pimeä paikka, ikuinen helvetti. Esoteerisesti ihmisen omien vihantunteiden ja pahojen ajatusten ja tekojen aiheuttama kokemusmaailma, jossa ihminen kärsii jo eläessään ja kuoleman jälkeen ennen uutta jälleensyntymää.

HENKI. Eksoteerissti henkeä pidetään sielun symbolina. Teosofisissa opetuksissa nimitystä "henki" sovelletaan yksinomaan universaaliin tietoisuuteen. Henki ei ole olemassa muodon omaavassa mielessä. Lisätietoa: H.P. Blavatsky: Teosofian avain.

IHMINEN. Näkyvästä ja näkymättömästä ruumiista koostunut ihminen on osa maailmankaikkeutta. Ihminen on kosmisen henkisen tulen kipinä. Hän on energioiden kasauma, jälleensyntyvä olento, jonka elämän kulku on menneen karman koostuma. Menneisyys ja nykyinen elämä muovaavat tulevien elämien vaiheet.

IHMISEN PRINSIIPIT. Muinaisen arhatkoulun jaotuksen mukaan ihminen muodostuu prinsiipeistä eli olemuspuolista, jotka ovat seuraavat: 1. fyysinen ruumis, 2. praana eli elinvoima, 3. astraaliruumis, 4. kamarupa eli himoruumis, 5. manas (alempi manas eli äly ja ylempi manas eli järki), 6. buddhi eli henkinen sielu ja 7. Atma eli henki. Lisätietoa: H.P. Blavatsky: Teosofian avain.

IKUISUUS. Tila, jossa ei mitata aikaa, ja joka ei ole siinä mielessä olemassa.

JOUKKOSIELU. Eläimillä oleva kollektiivinen sielu. Eläimillä elämän aikana kertyvät kokemukset siirtyvät oman lajinsa joukkosieluun. Joukkosielun avulla eläimet osaavat toimia ja kehittyvät, koska kaikilla eläimillä on yhteys oman lajinsa yhteiseen joukkosieluun.

JÄLLEENSYNTYMINEN. Ihmisen sielun ajoittainen verhoutuminen ruumiiseen, mikä on sopusoinnussa oikeudenmukaisuuden eli karman lain kanssa. Jälleensyntyminen on ollut yleismaailmallinen oppi, jonka mukaan sielu kehittyy maan päällä lukemattomia kertoja. Meidän päivinämme muun muassa kristityt kieltävät sen, koska he käsittävät väärin omien evankeliumiensa opetukset. Jälleensyntyminen on kaukaa muinaisuudesta peräisin oleva vanhin ja kaikkei8n laajimmalle levinnyt käsitys. Jälleensyntymisessä on kysymys henkisestä kehittymisestä ja sielun harjoittamisesta. Jälleensyntyminen antaa mahdollisuuden laiminlyödyn tai väärinkäytetyt järjen ja tunteen kehittämiselle. Tällä tavalla ihminen puhdistuu pahasta hitaasti, mutta varmasti. Vertaa hakusana "Karma".

KALIYUGA. Musta aikakausi eli rauta-aika, nykyinen aikamme. Rappion aikakausi, jolloin moraali, henkinen kurinalaisuus ja henkinen viisaus ovat rappeutuneet.

KAMALOKA. Puoliaineellinen, ihmiselle näkymätön taso, jossa ruumiista vapautuneet "persoonallisuudet", astraalimuodot eli kamarupan jäännökset säilyvät, kunnes niistä poistuvat ne mentaaliset impulssit, jotka loivat nämä inhimillisten ja eläimellisten himojen ja halujen jäännökset.

KAMARUPA. Halujen muodostama muoto, joka jää määrätyksi ajaksi eloon ruumiin kuoltua. Elossa olemisen kesto riippuu vainajan menneestä elämästä. Korkeammasta luonnostaan eli hengestään ja fyysisistä aisteista riistettynä se vähitellen heikentyy ja hajoaa.

KARMA. Toiminta. Syyn ja seurauksen eli eettisen syysuhteen laki. Fyysisesti toiminta, metafyysisesti koston eli syyn ja seurauksen laki. Karma ei rankaise tai palkitse, vaan se on pelkkä universaalinen laki, joka ohjaa erehtymättömästi ja sokeasti kaikkia muita lakeja, jotka tuottavat tiettyjä vaikutuksia niitä vastaavien syiden muovaamina. Kunkin ihmisen kuoleman jälkeen ei jää mitään muuta kuin sen tuottamat syyt, joita ei voida eliminoida maailmankaikkeudesta muuten kuin tuomalla tilalle niiden oikeudenmukaiset vaikutukset. Syyt, joita ei ole saatu tasapainoon vastaavilla seurauksilla henkilön elinaikana, seuraavat jälleensyntynyttä egoa niin monissa elämissä, että syiden ja seurausten välinen täydellinen tasapainotila saavutetaan. Vertaa hakusana "Jälleensyntyminen".

KOSMINEN ENERGIA. Kaikkialla maailmankaikkeudessa vallitseva energia.

LUONNONHENGET. Elementtien henkiä. Neljässä elementtikunnassa eli maassa, ilmassa, tulessa ja vedessä kehittyneitä henkiä. Muutamia korkeampia henkiä ja hallitsijoitaan lukuun ottamatta ne ovat pikemminkin luonnonvoimia kuin eetterisiä ihmisiä. Elementaaleja eli luonnonhenkiä ovat muun muassa perit, devat, djinnit, faunit, haltijat, keijut, kääpiöt, peikot, sammalväki, tontut, trullit, tulenhenget, vedenneidot ja vuortenhaltijat. Lisätietoa: C.W. Leadbeater: Luonnonhenget.

LUONTO. Luonnossa ei ole mitään kuollutta, vaan kaikki on orgaanista eli elollista, minkä seurauksena koko maailma on elävä organismi. Luonnon eri valtakuntien välillä ei ole jyrkkiä eroja, minkä vuoksi yhdessä luonnonkunnassa ilmenneillä lakien toiminnoilla on vastaavuutensa toisessa luonnonkunnassa. Henkisellä tasolla tapahtuvat asiat heijastuvat astraali- ja ainetasolle.

MATERIALISAATIOT. Spiritualismissa sana merkitsee niin sanottujen "kuolleiden henkien" objektiivista ilmestymistä, kun nämä henget pukeutuvat tilapäisesti aineelliseen asuun eli muodostavat ilmakehästä löytyvästä ja läsnäolijoiden vuodattamasta aineesta itselleen tilapäisen ruumiin, joka muistuttaa elossa olleen vainajan ruumista. Teosofit hyväksyvät materialisaatioilmiön, mutta kieltävät teorian siitä, että sen saisivat aikaan "henget" eli kuolleiden ihmisten kuolemattomat prinsiipit. Lisätietoa: H.P. Blavatsky: Teosofian avain.

MAYA. Harha. Kosminen voima, joka saa aikaan ilmenneen olemassaolon ja tekee mahdolliseksi siihen kohdistuvat havainnot. Harhana pidetään kaikkea, mikä on häviämisestä ja erilaistumisesta aiheutuvan muutoksen alaista ja millä on sen vuoksi alku ja loppu.

MIETISKELY eli MEDITAATIO. Ilmiöiden uuteen ymmärtämiseen perehtymisen menetelmiä, joissa tehdään ero analyyttisen ja keskittyvän mietiskelyn välillä. Keskittyvä mietiskely antaa meille mahdollisuuden tunnistaa mielen perimmäinen luonto, joka on käsitteellisen ajattelun tuolla puolen. Eri uskontojen ja filosofioiden piirissä on olemassa erilaisia meditaatiomenetelmiä. Kaikkien näiden menetelmien tarkoituksena on se, että ihminen saavuttaisi selkeämmän tiedostamisen ja ymmärryksen asioiden todellisesta luonteesta. Lisätietoa: Clara M. Codd: Mietiskelyn avain, Dalai-lama: Mietiskelyn harjoittaminen ja Samdhong Rinpoche: Buddhalainen mietiskely.

MUSTA AIKA. Kaliyuga. Nykyinen aikamme.

NELJÄ JALOA TOTUUTTA. Buddhan ensimmäisen puheen aihe. Kärsimys, kärsimyksen syy, kärsimyksen lakkaaminen ja kärsimyksen lakkaamiseen johtava polku.

Lisätietoa: Lobsang Gyatso: Neljä jaloa totuutta, Leo Hildén: Gotama Buddha ja H.S. Olcott: Näin puhui Buddha.

PARABRAHMA. "Brahman takana". Korkein, ääretön Brahma, absoluutti ilman ominaisuuksia. Persoonaton ja nimetön universaalinen prinsiippi.

PRAKRITI. Luonto yleensä. Luonto purushan – henkisen luonnon ja hengen vastakohtana, jotka ovat yhdessä yhden tuntemattoman jumaluuden kaksi alkuperäistä aspektia.

SIELU. Käyttöväline, jonka kautta monadi, kuolematon jumalallinen kipinä vaikuttaa ihmisessä.

SIELUNVAELLUS. Sielun eteneminen yhdestä olemassaolon tilasta toiseen. Käsite ymmärretään yleensä väärin, koska sielunvaellus koskee yksinomaan eläimiä. Ihminen voi kuitenkin edellisten elämiensä huonojen tekojensa ja taipumustensa vuoksi syntyä mieleltään jonkin eläimen kaltaiseksi, vaikka hänellä on ihmisen ruumis. Kabbalistinen sääntö kuuluu, että "kivestä tulee kasvi, kasvista eläin, eläimestä ihminen, ihmisestä henki ja hengestä "jumala". Teosofisen näkemyksen mukaan ihminen ei voi ihmiseksi synnyttyään enää syntyä eläimeksi. Tätä kutsutaan jälleensyntymisopiksi, jota ei pidä sekoittaa sielunvaellukseen. (Vertaa hakusana Jälleensyntyminen.)

SKANDHAT. Ihmisen aikaisemmissa elämissään hankkimia taipumuksia, kykyjä, ominaisuuksia ja taitoja, jotka yhdistyvät ihmiseen syntymähetkellä ja muodostavat hänen persoonallisuutensa. Kuoleman hetkellä ihmisessä olevat skandhat siirtyvät tulevaan elämään. Lisätietoa: H.P. Blavatsky: Teosofian avain.

TEOSOFI. Nimitys, jolla monet mystikot ovat historian eri kausina kutsuneet itseään. Aleksandrian uusplatonilaisia kutsuttiin teosofeiksi ja keskiajalla alkemisteja ja kabbalisteja kutsuttiin teosofeiksi. Kaikilla jumalallisen tiedon ja totuuden rakastajilla oli ja on oikeus tuohon nimitykseen. Teosofeiksi kutsuvat itseään myös monet ihmiset, jotka kuitenkin toimivat elämä toisensa jälkeen teosofian toimintaperiaatteiden vastaisesti.

TEOSOFIA. Viisaususkonto eli jumalallinen tieto. Kaikkien maailmanuskontojen ja filosofioiden pohja ja perusta, jota muutama valittu ihminen opetti ja harjoitti siitä lähtien kun ihmisestä tuli ajatteleva olento. Käytännöllisessä ominaisuudessaan teosofia on puhtaasti jumalallista siveysoppia. Lisätietoa: H.P. Blavatsky: Käytännöllinen okkultismi ja Teosofian avain.

Ⓒ Biokustannuksen toimitus

Sanakirjoja ja hakuteoksia:

Artemajos: Alkemian sanakirja

Artemajos: Terveyden lähde – Hakuteos terveen ruumiin ja sielun perustasta

Blavatsky: Egyptin mytologian sanasto

Blavatsky: Intian filosofian sanakirja

Blavatsky: Kabbalan sanakirja

Blavatsky: Kreikan mytologian sanasto

Blavatsky: Teosofian avain

Blavatsky: Teosofinen sanakirja

Pieni buddhalainen sanasto

Taimni: Joogan tieteen sanasto